TARVIKKEET JA TURHAKKEET

Huh huh. Mun piti julkaista luonnoksissa pyörinyt Tarvikkeet ja turhakkeet -postaus jo alkuviikosta, mutta meillä kävikin niin, että vauvalle nousi kuume ja pari päivää sairastettuaan sama tauti iski mulle vieläkin kamalempana, joten me ollaan lähinnä lepäilty ja telttailtu puhelimen taskulampun valossa peiton alla, heh. Viime yönä päivitin Instagramiin sellaista settiä, ettei aamulla ollut mitään tietoa tapahtuneesta, mutta nyt aletaan olemaan edes vähän enemmän elävien kirjoissa... Täysissä sielun ja ruumiin voimissa en vieläkään ole, joten pahoittelen kirjoitusvirheitä ja luultavasti töksähtelevää tekstiä - koittakaa saada selvää.

Nyt niihin tarvikkeisiin ja turhakkeisiin, joista ensimmäisenä nenäfriida. Friida ei varsinaisesti kuulunut meidän hankilistalle vaan saatiin se sattumalta vauvan jo synnyttyä, eikä turhaan. Vauva sairastui ensimmäiseen flunssaan vähän ennen kuin täytti kuukauden, joten viime päivinä se on ollut käytössä toista kertaa. Vaikka käyttökertoja on ainoastaan se pari, on se näillä kerroilla ollut sitäkin tärkeämpi. Mä en tosin itse pysty astmakeuhkojeni kanssa tätä käyttämään, mutta A on ollut hoitamassa sen homman, eikä vauvakaan ole asiasta moksiskaan, kun vehje tuo varmasti helpotusta oloon. Tarvike ehdottomasti.

Tutit, joita "meidän lapsi ei syö". Joo, eipä! Näin ainakin kuvittelin, mutta pikkuvauva-aikana imemisen tarve oli niin suuri, että olisin saanut maata jatkuvasti ihmistuttina, joten tutit tuli kyllä tarpeeseen. Vaikka tutti on meillä useimmiten vain viimeisenä lohdukkeena, yötkin sujuvat ilman ja välillä saattaa mennä lähes viikon verran tutitta, koen sen silti hyödylliseksi.

Turhakkeena meillä on ollut kaapissa tuttipullot, joita ostettiinkin vain kaksi (+ yksi saatiin). Pariin kertaa soseita maistellessa vauva hörppäsi maitoa pullosta päälle, joten varsinaisesti niitä ei ole tarvittu. Pulloista ainoa kelpuutettu oli Anti-colic, eikä mulle oikein selvinnyt, että mikä siitä teki vauvan mielestä niin erilaisen. Käyttämättä jääneet pullot siirtyivät hyllyiltä laatikkoon odottelemaan mahdollista seuraavaa testaajaa. Haikeus.

Kuten blogissa on tullut useaan kertaan ilmi, päiväunet ovat oleet meillä aina nou nou nou. Muutaman kuukauden ikäisenä vauva suostui nukkumaan ainoastaan sylissä tai kaukalossa, jos sitä jaksoi heiluttaa edestakaisin, joten päätettiin kokeilla koliikkikeinua. Ei siinä todellakaan jokaisella yrityskerralla nukuta, mutta ne vähäisetkin kerrat tuntuu huimalta, kun saa olla itse kädet vapaina. Joku blogin puolella varoitteli, ettei kannata laitetta hommata, kun siitä on vaikea vieroittaa, mutta mä koen sen olevan aika pieni haitta. Vieroitetaanhan sitä tutista, tuttipulloista, pinnasängystä jne. Bingo! Tarvike!

Yhdistelmävaunut ostettiin riskiostoksena halvalla osoitteesta Preeco.fi». Vaunupaketti maksoi vajaa 300€, joten olin varautunut täysin pilipaleihin, mutta ne yllättivätkin iloisesti. Ainoana miinuksena on ollut oikealle puoltavat vaunut (korjaantui kuitenkin vaihtamalla renkaiden paikkaa) ja huonosti kääntyvät raattaat, jos lapsi katsoo eteenpäin. Rattaissa ei siis sinänsä mitään vikaan, kun en kuitenkaan tykkäisin työntää niitä niin päin. Vaunut ovat kulkeneet meillä niin pitkillä lenkeillä kaupungissa kuin mökillä kamalilla hiekkateillä ja odotuksiin verrattuna olen ollut enemmän kuin tyytyväinen. Tarvike. 

Telakallinen kaukalo ollut todella käytännöllinen ja tarvike. Ihmiset jaksaa kerta toisensa jälkeen taivastella miten helposti sen saa kiinnitettyä ja samaa mietin itsekin. Säästää aikaa, sekä hermoja, jos miettii kaukaloja, jotka tulee kiinnittää kerta toisen jälkeen vyöllä (käyttääkö niitä edes kukaan?).

Luultavasti ensi viikon aikana meille on tulossa Postiin itkuhälytin. Toivon, että itkuhälyttimen myötä tapahtuvat muutokset tuovat vähän helpotusta turhan levottomiin öihin, mutta siitä lisää paketin saapuessa.

Uusimpana meillä on lainassa oleva Bumbo-tuoli, joka ei ole välttämätön, mutta josta on myös ollut muutamia kertoja apua. Jos menen vauvan kylvyn aikana itse suihkuun, on hän yleensä katsellut ammeen pesemistä ja veden laittamista Bumbossa. Myös keittiöhommien katselu tuolissa on mukavaa puuhaa. Välttämättömyydestä huolimatta listaisin tarvikkeisiin.

Sitteri on ollut sekä tarvike että turhake. Taas saa todeta, kuinka vauva-aika häviää mielestä pikkuhiljaa, sillä en muista kunnolla, kuinka paljon sitteri on todellisuudessa ollut käytössä, mutta joitakin kertoja siinä on jaksettu muun muassa urheilua tuijottaa. Suurin hyöty on kuitenkin ollut soseiden maistelun ajan.

Hoitotaso kuuluu vähän samaan kategoriaan tuttien kanssa. Meidän lapsihan nukkuu omassa sängyssä ja omassa huoneessa alusta alkaen. Juhuu, kyllä vain! No pinnasänkyä ei tarvittu ensimmäiseen kuuteen viikkoon, eikä omaa huonetta tai hoitotasoa vielä tähänkään päivään mennessä, joten se irroitettiin vihdoinkin pois lipaston päältä. Ikean hoitotaso oli siis täysin turha osittain siitäkin syystä, että meille tehtiin kylpyhuoneeseen taso pesukoneen ja kuivausrummun päälle, joten siinä vaihtuu vaipatkin loistavasti. 

Ensimmäiset kuukaudet meillä oli käytössä kylpyamme ja -teline, jotka telineen ansiosta säästivät ehdottomasti omaa selkää. Ammeen jäätyä pieneksi siirryttiin suurempaan ammeeseen ja kylpytukeen, ja siitäpä vasta riemu alkoi. Molemmat edellä mainituista ehdottomia tarvikkeita.

Koska vauva on ollut pienestä pitäen todellinen sylivauva, on selkä ja kädet olleet melkoisen kovilla aina välillä, jolloin Babybjörnin kantoreppu on ollut suuri apu. A:n ollessa yövuorossa myös koirien ulkoilutus on onnistunut multa, kun oon saanut vauvan kätevästi reppuun vaunujen sijaan. Tarvikkeisiin todellakin.

Harsot ovat olleet lähes täysin turhakkeita unirättiä lukuun ottamatta. Meillä ei ole kertaakaan jouduttu vaihtamaan vaatteita pulautuksesta johtuen ja pulautuksia onkin tullut arviolta 10 - 15 kertaa. Tähtirätti on kuitenkin ollut huippu ja se on pelastanut monta hetkeä, kun vauva on tykännyt tuijotella kuvioita. Yleensä myös uni tuli huomattavasti paremmin tähtirätin alla. Ihan lemppari.

Sylivauvat ei tunnetustikaan viihdy lattialla ja siitä syystä leikkimattoa ei ole mitenkään hirvittävä suurissa määrin käytetty, mutta pientä helpotusta se toi siinä soivan musiikin ansiosta. Viikko aikaa yritin laskea vauvaa matolle pitkästä aikaa, mutta musiikin alkaessa pojalta pääsikin joka kerta vain itku. Leikkimaton irroitettavat lelut kelpaavat kyllä vieläkin mainiosti!

Vaatteista turhakkeina ovat olleet muun muassa ei-niin-käytännölliset jumpsuitit, hupparit, ylipäätään paidat, sekä kovat farkut. Jumpsuitit ovat vauvojen päällä supersöpöjä, mutta meillä ainakin huput ovat olleet yksi riesa - joko ne roikkuvat lähes silmillä tai sitten ovat niskassa ihan rutussa. Pienille myydään myös mitä söpömpiä huppareita ja paitoja, mutta laitapa sellainen ikiliikkujan päälle niin varmasti on napa paljaana ja paita kainaloissa. Bodyt ovat vieläkin erityisen hyviä, vaikka pikkuhiljaa ollaan pystytty käyttämään myös noita yllä mainittuja.

Nyt alkaa teksti ja sen tuottaminen tökkimään vieläkin enemmän, joten loppuun kuva, joka ei niinkään liity itse aiheeseen. Se oli kuulkaapa pyörähdys, pyörähdys ja pyörähdys - ja katastrofi oli valmis! Jo paikoillaan oleva lapsiportti on tulevaisuudessa tarvikkeiden tarvike.